Sivut

lauantai 18. huhtikuuta 2015

Haruki Murakami: Kafka rannalla


Blogi onkin näköjään uinaillut viimeisen kuukauden kevätväsymyksen kourissa. Voisin valittaa jälleen kerran siitä, kuinka kiireistä aikaa tämä vuodenaika on opintojen suhteen, mutta enpäs valitakaan! Sen sijaan kerron kirjasta, joka toi piristystä tentteihin lukemisen ja esseiden kirjoittamisen lomassa.

Haruki Murakami on yksi lempikirjailijoistani, ja hänen luomansa maailmat ja runollisen melankoliset hahmot vetoavat minuun yhä uudestaan. Kafka rannalla ei ollut poikkeus. Se kertoo kaksi sinänsä erillistä tarinaa, jotka kuitenkin yhtyvät jollain tasolla. Toisessa kuvataan 15-vuotiasta Kafkaa, joka karkaa kotoaan ja päätyy töihin hiljaiseen ja kipeitä salaisuuksia kätkevään kirjastoon. Toisessa tarinassa tutustutaan Nakataan, vanhanpuoleiseen mieheen, joka on lapsuudessaan kokemansa onnettomuuden seurauksena muita ihmisiä älyllisesti kehityksessä jäljessä, mutta joka osaa puhua kissoille. Nakatan seuraksi ilmaantuu Hoshino, parikymppinen perusjamppa, joka ensijärkytyksen jälkeen tykästyy Nakataan ja tämän outoihin tapoihin.

Nakatalla ja Kafkalla on kummallakin päämäärä, jonka he yrittävät tavoittaa. Kafkaa vaivaa hänen isänsä aikoinaan tekemä synkkä ennustus hänen tulevaisuudestaan, ja hän haluaa päättää itse omasta elämästään ja tehdä omia valintojaan. Nakataa puolestaan ohjaavat oudot voimat ensin kissojen sieluja pyydystävästä miehestä kummallisen, vaikeasti tavoitettavan kynnyskiven luokse. Vaikka pojan ja miehen tiet eivät koskaan kohtaa konkreettisesti, on heidän elämillään ja tehtävillään silti yhteys.

Hahmojen ja maailmojen välisten rajojen hämärtyminen on Murakamille tyypillistä. Esimerkiksi Kafkalla on toinen puoli, poika nimeltä Varis, joka välillä sanelee hänelle uskaliaasti mitä tulisi tehdä. Myös syvältä metsästä löytyvän toisen maailman voisi ehkä ajatella kuvaavan Kafkaa jollain tavoin: hänen synkempää puoltaan, joka yrittää ottaa hänestä aika ajoin vallan. Itse aloin ajatella tällaisen hahmojen ja maailmojen sekoittumisen tarkoittavan kenties sitä, että teot ja tunteet ovat tärkeitä ja kaikille ihmisille tietyllä tavalla samoja, riippumatta siitä, millaisessa maailmassa elää.

Kafka rannalla on omasta mielestäni yksi Murakamin parhaista kirjoista, ellei paras. Vähän jouduin tosin ensin miettimään viiden tähden antamista, sillä koin välillä vaikeuksia Kafkan hahmon kanssa. Toisaalta hahmo muistuttaa Murakamin tuttuja, pari-kolmekymppisiä päähenkilöitä, toisaalta vaikuttaa realistisesti nuoren ikänsä puolesta niitä kypsymättömämmältä. Tuo Kafkan "vanhempi" ja viisaampi puoli aiheutti kuitenkin jonkinlaista ärsytystä, sillä se ei sopinut 15-vuotiaalle. Vaikka ehkä tässäkin tulee esiin se, kuinka hahmot vaikuttavat toisiinsa: ehkä Kafka ei henkisesti olekaan 15-vuotias, vaan monia elämiä ja kokemuksia vanhempi.

Kafka rannalla on tarina ystävyydestä, rakkaudesta ja hyväksymisestä. Se kertoo ennustuksista, oman polun etsimisestä ja oman tehtävän toteuttamisesta. Se luo yhteyksiä sellaisiinkin paikkoihin, joissa ei voisi edes kuvitella niitä olevan. Inspiroiva teos, joka todella saa ajattelemaan sen eri puolia ja merkityksiä.

Goodreads-haaste: Kafka rannalla menee kohtaan 1. A book with more than 500 pages.

★★★★★ 

Haruki Murakami: Kafka rannalla (alkup. Umibe no Kafuka, 2002)
Suomentanut englanninkielisestä käännöksestä: Juhani Lindholm
Tammi, 2011
639s.

6 kommenttia:

  1. Luin tämän viime syksynä ja rakastuin täysin, sekä kirjaan että kirjailijaan. Kafka rannalla oli ensimmäinen Murakamini, muttei varmasti viimeinen. Kiva että tykkäsit myös! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukavaa, että Kafka osui myös sinuun! Suosittelen totisesti tarttumaan myös muihin Murakameihin, esimerkiksi 1Q84 on aivan loistava. :)

      Poista
  2. Voi että, mahtavaa, että luit tämän kirjan ja että pidit siitä! :-) Kafka rannalla oli muutamia vuosia sitten ensimmäinen askeleeni Murakamin tuotantoon ja rakastuin tähän kirjaan ja sen maagiseen realismiin älyttömästi. Vaikka en lue kirjoja uudelleen (koska luettavia on niiiin paljon), voisin kuvitella lukevani Kafkan uudelleen. Murakamin tuotannosta itselläni on vielä lukematta Sputnik ja Norwegian Wood.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kafka tuntuu kyllä sellaiselta kirjalta, jonka voisi lukea uudelleen. Olen nimittäin varma siitä, että niin monia merkityksiä jäi vielä löytämättä, puhumattakaan siitä, että hahmojen (varsinkin Nakatan) seurassa viihtyi hyvin.

      Norwegian Woodista pidin kyllä, vaikkei se Kafkan tasolle nouse. Kipeän haikea teos. Itselläkin Sputnik odottaa vielä hyllyssä lukijaansa. :)

      Poista
  3. Minulle tämä on ollut paras Murakami. Muut ovat jääneet auttamatta vähän keskinkertaisiksi/ihan hyviksi, mutta tässä iski kaikki.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva, että tykkäsit tästä. :) Pidän Murakamista paljon, mutta muut teokset eivät minullakaan nouse Kafkan tasolle, vaikka todella hyviä ovatkin. Loistavaa 1Q84-teosta suosittelen kuitenkin, ellet ole sitä vielä lukenut.

      Poista